Selective mutism resource manual pdf

Mutismista kärsivä ihminen kokee, ettei pysty tai kykene kommunikoimaan. Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi on sosiaalisen vuorovaikutu

Mutismista kärsivä ihminen kokee, ettei pysty tai kykene kommunikoimaan. Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi on sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö, selective mutism resource manual pdf lapsi osoittaa normaalia kielellistä kyvykkyyttä joissakin tilanteissa mutta on johdonmukaisesti puhumatta toisissa tilanteissa. Lapsi voi esimerkiksi puhua kotioloissa mutta olla puhumaton tai lähes puhumaton koulussa. Diagnoosin edellytyksenä on lisäksi, että häiriö on kestänyt yli kuukauden, lapsi ei kärsi samanaikaisesti laaja-alaisesta kehityshäiriöstä eikä häiriö ole selitettävissä hiljattaisella elämänmuutoksella, kuten koulunaloituksella tai muuttamisella vieraskieliseen maahan.

Keskimäärin valikoiva puhumattomuus kestää yli viisi vuotta. Siitä kärsivät lapset kärsivät suhteellisen usein myös kastelusta ja tuhrimisesta, eroahdistuksesta sekä pakko-oireisista häiriöistä. Valikoivaa puhumattomuutta pidetään yhtenä ahdistushäiriön muotona eikä niinkään puheen ja kielen kehityshäiriönä. Sen syitä ei tunneta kovin hyvin.

Taustatekijöiksi on esitetty muun maussa perheen sisäisiä ja kasvatuksellisia ongelmia, traumaattisia kokemuksia tai perinnöllisyyttä. Sen on myös arveltu voivan johtua lapsen vaikeuksista puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Joidenkin mukaan valikoiva puhumattomuus ei ole erillinen häiriö vaan sosiaalisten tilanteiden pelon äärimmäinen ilmentymä. Valikoivaa puhumattomuutta esiintyy usein jollakin lapsen lähisukulaisella, ja perheissä esiintyy normaalia useammin ujoutta ja vähäpuheisuutta. Puhumattomien lasten vanhempien on havaittu olevan keskimääräistä kontrolloivampia. Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.

Selektiiviseen mutismiin ei ole vakiintunutta hoitokäytäntöä. Yleisin mutistilasten hoitomuoto on perheterapia yhdistettynä joko käyttäytymisterapiaan tai psykodynaamiseen terapiaan. Kommunikointia voi mutistin kanssa harjoittaa muuten kuin puhumalla. Hyviä välineitä ovat sähköposti, tekstiviestit tai perinteinen kynä-paperi-yhdistelmä. Päivähoidossa tai koulussa on tärkeää antaa mutistille selkeä oma reviiri. Turvallisuuden tunteen luominen ja luottamuksen rakentaminen mutistin kanssa auttavat kommunikoinnin mahdollistamisessa.

Kuntoutumisen näkökulmasta turvallisten sosiaalisten tilanteiden luominen on tärkeää. Parhaiten mutistia auttaa suhtautumalla häneen kuin tavallisesti kommunikoivaan, puhuvaan ihmiseen. On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. Sivua on viimeksi muutettu 29.